Kun ajatus ei kulje työssä tai selkää alkaa kivistää, tauko auttaa. Työpäivän tauottamisella on tutkimusten mukaan paljon positiivisia vaikutuksia. Jokainen voi löytää oman tapansa hyötyä tauoista.
Koetko etätyössä huonoa omaatuntoa, jos lajittelet välillä pyykit koneeseen ja virität ne narulle kuivumaan? Tai jos fyysisen työn lomassa otat hetken aikaa itsellesi ja vain olet tekemättä mitään? Moni meistä on kovin tunnollinen työntekijä, teemme työtä tavoitteellisesti ja sitoutuneesti emmekä aina malta pitää taukoja.
Tauot eivät ole kuitenkaan pois tunnollisuudesta, eikä niistä kannattaisi kokea huonoa omaatuntoa. Työpäivän aikana tauoilla on oma tärkeä tehtävänsä.
– Pieni tauko auttaa hetkeksi irrottautumaan työtehtävistä. Se katkaisee kiireen ja stressin, ja tauon jälkeen työkyky paranee selvästi, Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela perustelee.
Liikkuva aikuinen on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä liikunnallisia keinoja työpaikoille työkyvyn lisäämiseksi.
Tauoista riittää virtaa myös vapaalle
Lakisääteisten taukojen lisäksi myös niin sanotut mikrotauot kuuluvat kaikille työntekijöille, oli sitten istumatyöntekijä tai fyysisen työn tekijä. Se mitä tauon aikana kannattaa tehdä, onkin osittain kiinni työtehtävistä.
– Fyysisen työn tekijälle se voi olla pientä jumppaa ja vastaliikkeiden tekoa, istumatyöntekijälle kävely tai portaiden nousu. Venyttely ei ole pahasta kenellekään, Malvela pohtii.
Mikä olisi sinulle parasta taukoliikuntaa? Katso video!
Tauon ideana on katkaista hetkeksi työn kuormitus. Sen tulisi ladata akkuja eikä kuormittaa entisestään. Siinä missä yksi nauttii sosiaalisuudesta tauolla, toinen kaipaa hiljaisuutta. Jokainen voi miettiä, mikä on itselle paras keino viettää paussia ja palautua.
– Taukojen ansiosta voimavaroja jää enemmän vapaa-ajalle.
Tauon jälkeen ajatus kulkee paremmin, mutta säännöllisesti pidetyillä tauoilla on suurempi merkitys jaksamisen kannalta kuin ajattelemmekaan. Emme välttämättä aina huomaa, kuinka kiire ja hektisyys kuluttavat pitkällä aikavälillä.
– Taukojen ansiosta voimavaroja jää enemmän vapaa-ajalle, kun päivän päätteeksi ei ole ihan loppuun niitetty. Monesti käy niin, että mielessä olisi kivaa ohjelmaa työpäivän jälkeen, mutta työ onkin vienyt kaikki mehut, Malvela toteaa.
Kun voimavaroja jää vapaa-ajallekin, jaksaa myös ylläpitää omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Jos työ vie kaikki voimat, kuormituksen kasautuminen alkaa Malvelan mukaan näkyä vähitellen terveydellisinä haittoina.
– Voi ilmetä työuupumusta, masennusta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tällaisia tapauksia ei enää ratkaista taukoja pitämällä, vaan tarvitaan lääkäriä.
Lue lisää: Pumppu ja palkeet kuntoon: Anssi Pajuselta ei lopu happi kesken pitkissäkään portaissa
Työpäivän aikanakin on palauduttava
Malvela kiittelee nykyajan älylaitteita, sillä niiden ansiosta on alettu kiinnittää enemmän huomiota palautumiseen. Firstbeat-mittaukset, Oura-sormukset ja älykellot mittaavat sykettä ja sykevälivaihtelua sekä kertovat, miten ihminen palautuu työpäivän aikana ja sen jälkeen.
– Kun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella mitattiin vuorotyöntekijöiden palautumista, kävi ilmi, että he eivät ehtineet palautua missään vaiheessa työpäivää. Nyt siellä on panostettu taukoihin ja palautumiseen. Mittauksia jatketaan edelleen.
– Paras työasento on aina se seuraava työasento.
Työterveyslaitos on puolestaan tutkinut istumatyötä tekeviä ja vertaillut erityyppisiä tapoja pitää taukoja.
– Työterveyslaitoksen SitFit-tutkimuksen mukaan parin minuutin kävely on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi pitää taukoa. Se on hirveän helppoa, ei kuormita eikä vaadi mitään taitoja.
Se, kuinka usein taukoja on syytä pitää, riippuu Malvelan mukaan siitä, mitä työtä tekee.
– Esimerkiksi istumatyöntekijöille suositellaan pientä kävelyä kerran tunnissa. Mutta kaikista töistä ei voi pitää taukoja kerran tunnissa. Esimerkiksi päiväkodin työntekijä tai kaupan kassa ei voi jättää työtään kesken, mutta hän voi vetreyttää itseään ja liikkua hetkisen omalla paikallaan.
Malvelan mukaan fyysisen työn tekijälle jo muutamien sekuntien pituiset mikrotauot, joissa tehdään vastaliikkeitä ja venytyksiä, auttavat jaksamaan paremmin.
Myös työasentoihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä mikään staattinen työasento ei ole hyvä.
– Paras työasento on aina se seuraava työasento, Malvela huikkaa.